Kirjosiepon ketterä taitolentoesitys

kirjosieppo_pontolla_IMG_9838

Hehheh! Varmaan helppo lentää sumuisilla, epäkonkreettisilla siivillä! Eivät varmaankaan pidä ilmaa, jolloin joutuu haromaan tosissaan pysyäkseen edes paikallaan. Siellä näkyy poikanenkinkirjosieppo_pontolla_IMG_9838

Ohhoh otan tässä samalla vähän hapanta niin meni sama kuva toiseen kertaan! Menköön, rahaa on! Sitä piti sanomani, että poikanenkin kurkistelee huolissaan, että “Olisipa minulla kiinteäsiipinen äiti!” Kyllä on kirjosiepon poikasten ajatukset menneet niin omituiseksi, ennen ajattelivat vaan, että “Mato, hyvä!”. Se on linnulle kohtuullista nyt kebabin hakuun hellurei!

18 Responses to Kirjosiepon ketterä taitolentoesitys

  1. Toi näyttää niin virkeältä, että on just saanut, fantsua, onhan perjantai…toi ed.kommentoija puhui asiaa..

  2. Tää näyttää kyllä just tasan siltä miltä kolmen pikkulapsen äidin elämäkin kolmivuorotyön seassa (nimim. kokemusta on), joten on niinkun jotenkin vapauttavaa katsoa, kiitos ja kumarrus! Ja siitä on jo selvittykin, en kyllä suosittelis kellekään, paitsi ehkä näille siepoille, tuntuvat olevan jotenkin paremmin varustautuneita kuin jotkut isommat ja kömpelömmät nisäkkäät. Joo, gebabbia gaigille! Ja keparditähdet!

  3. Noh ja heh, huumori sijansa saakoon 😉 mutta kyllä kirjosieppo “painaa pitkää päivää” kesällä poikasia ruokkiessaan. Pesäpoikasvaihe on kesäkuussa, jolloin tuokin kuva on varmaan otettu, ja silloin emot ovat melkein läpi vuorokauden työn touhussa. Eipä käy kateeksi!! Juhannuksen jälkeen koiraat lakkaavat laulamasta, poikaset lähtevät pesästä ja koko lintu muuttuu varsin huomaamattomaksi. Aikamoinen kontrasti siihen näkyvään ja koko ajan iloista “tsipi-tsip-tsip-tsiro-tsiro-tsiro” jnejne. -säettään laulavaan kesän viestin tuojaan, jota niin innokkaasti toukokuussa pihamaillemme ja konnuille odotamme :). Tämä on hyvä esimerkki siitä että pesintävaihe ja sen jälkeinen kesänviettotapa monella lajilla eroavat tyystin toisistaan. Samoinhan tekee käki! Sen kukunta loppuu kuin “seinään” juhannuksena ja loppukesästä siitä voi tehdä vain näköhavaintoja. Ja silloinkin sen matalalla lentävän hahmon voi sekoittaa kehrääjään tai varpushaukkaan, mutta se onkin jo kokonaan toinen juttu 🙂 🙂 🙂

  4. Kyllä mä kannatan tuota yhden lapsen politiikkaa niin kuin kuvassa ja tsiinassa, jää koko perintö itselle ja mukulasta tulee sosiaalisesti lahjakas ja epäisekäs ja hyvännnäköinen, tiedän mistä puhun… Ex ukko vois täyttää loput, nykyistä ei voi saitille päästää kun kehuja tulis niin paljo, ettei muut enää mahtuis tänne kirjottaan ja se ois sääli. Laita kuva kotkasta niin illalla vois ottaa koko kossun

  5. Tästä linnun pöntöstä tulee mieleen eräs hotelli tarina. Olin näet presidentti Clintonin Suomen vierailun aikaan sattumoisin itsekin Helsingissä yöpymässä Intercontinentalissa. Otin ihan tavallisen huoneen, mutta tilan puutteen takia minulle annettiin hienompi huone, ja vieläpä ihan Clintonin sviitin vierestä. Kannoin silloin työn puolesta asetta aina mukanani ja se ehkä pikkuisen vilkkui siitä puvuntakin välistä kun olin kävelemässä huoneeseeni Clintonin henki vartioiden ohi. Yksi niistä sanoi minulle että: “Hello!”. Menin sitten huoneeseeni. Se siinä koko hommassa vähän harmitti, etten nähnyt sitä Clintonia, kun ei satuttu samaan aikaan käytävälle.

  6. Minulla on lapsia, jotka ovat kaikki pitempiä ja älykkäämpiä kuin minä. Etpä ehkä arvaakaan, mitä sinullakin saattaa vielä olla edessä… Yhden lapasen politiikka kuulostaa vähän siivetömältä. Mihin se toinen lapanen muka pannaan? Ja tätä Luonto-Arvoa lainatakakseni, tiesitkös, että minäkin olen joskus ottanut luontokuvia. Esimerkiks Grönlannista sellasen, jossa näkyy paljon merta ja pieni valkoinen läntti jossa on musta piste, ja sitten sukulaiset nyökyttelevät ymmärtäväisesti kun kerron että ‘tässä on hylkeenpoikanen jäälautalla’. Ja toisen hylkeenkuvan sain otettua Islannista, muuten samalaisen mutta ilman sitä jäälauttaa. Meikäläisen kun pitää raahautua vähän etemmäs että näkis hylkeitä muuallakin kuin Särkänniemen altaassa. Niitä on kuulemma täällä ihan luonnossakin, mutta emmehän me kaikki ole mitään juhataskisia.

  7. Mulla lähti lapasesta tuo lapsen teko, en tehnyt yhtään. Muuten oisin ehkä voinut mutta tekotapa inhottaa.. Töissä tarina on tietysti toinen, olen pienen Mortin, Vertin ja Pertin yksinhuoltaja, kullanmurut on aina vuorotellen vatsataudissa, ainakin silloin kun mulla on grappa. Sympatiapisteiden lisäksi saan aina ekana valita loma ajankohdan kun dagis on kiinni. Eniten vituttaa se, etten saa lapsilisää, minusta ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia

  8. Vituttaa ettei tullu kuvaa kotkasta,joudun tyytyyn punkkuun… Kerroinko jo, että olin silloin Clintonin vierailun aikana harjoittelijana Interissä..- oikeesti.. Lähen paikalliseen, ukkoa ei näy missään, pettääköhän se? Onneksi en ole mustasukkainen

  9. Eikös tämän pitäny olla joku lintublogi…? Miten nää Klinttonit asiaan liittyy? No meillä ainakin tänään kävi lounaskattauksella jengi pikkuvarpusia. Isojakin varpusia oli joskus vanhoina hyvinä aikoina, mutta tässä nykyisessä lamassa kiristelkäämme hampaitamme, kiristäkäämme vyötämme ja tyytykäämme pikkuvarpusiin! Ja metässä oli pari käpytikkaa ja lintuja nimeltä Tvit, Tsip ja Tvittit (en ole ihan varma oikeinkirjoituksesta enkä nähnyt juuri mitään, kun en jaksanu ettiä silmälaseja ennen lähtöä). Kumminkin se iso porukka yhessä isossa koivussa oli melko varmasti urbiaisia, elikkä siis urbanisoituneita urpiaisia. Söin muuten just kebabbia. URB.

Leave a Reply