Reippailemassa Medvastön lintualueella

harmaahaikara_as_a_bomber_plane

harmaahaikara_funky_light

Aivan rauhassa kävelin siinä sillalla niin alko kuuluun järjetön läpätys aattelin että nyt tuli lähtö niin varmaan 300-metrinen harmaakaihi lävähtää vierestä niin en kerennyt kuvaamaan. Kauempaa otin sitten nämä. Kyllä vetää miehen nöyräksi. Siis ettei ollu haulikkoa, vaan paska kamera.

4 Responses to Reippailemassa Medvastön lintualueella

  1. Vuosia sitten kun aloittelin omaa harrastustani, haikarat olivat Suomessa harvinaisuuksia. Nyttemmin ne ovat yleistyneet, siis ennen kaikkea harmaa-, ja kaulushaikara. Kattohaikara pesii Virossa, mutta jostain syystä täällä sen pesintää ei ole vielä todettu vaikka vierailijoita nähdäänkin usein. Sitten on näitä harvinaisuuksia: silkki-, musta- ja jalohaikarat, jotka taitavat kai harvinaisuuksina pysyäkin. Itse en ole noita jälkimmäisiä onnistunut koskaan näkemään, mutta “toivomuslistalla” ensi vuodellekin ovat (joulupukki – vink, vink!!). Kaulushaikaran sumutorvea muistuttava ääni kesäisessä iltahämyssä on mieliinpainuva kokemus, samoin kuin tuo itse kokemasi harmaahaikaran arvokas ohilento. Kiva kun saamme maahamme uusia lajeja:)

  2. Vähän ärsyttää välillä iloiset asiat. Varsinkin jos joku hymyilee kadulla ilman syytä. Siinä voitaisiin oppia eläimiltä, ettei hymyiltäisi kadulla ilman syytä. Syystä saisi hymyillä. Esim. kerran näin kun mummo myöhästyi bussista. “Juokse, Siiri, juokse!”

  3. Kokeile luontoelämyksiä, joiden makuun jo kuvausharrastuksesi myötä näyt päässeenkin. Koivun yläoksilla hiljaa ruokaileva urpiaisparvi, ylilentävä tundrakurmitsa, lapinharakan syöksy saaliin kimppuun pellolla – luonto on täynnään sykähdyttäviä elämyksiä, jotka voi taltioida joko filmille, muistiinpanoiksi havaintovihkoon tai sydämen syvimpiin sopukoihin. Luonto on elämysten ehtymätön aarreaitta, ja se tarjoaa joka päivä jotain uutta!

  4. Tundrakurpitsan saatan taltioida ainakin pään osalta tohon takan päälle kurkistelemaan, jos vaan joskus sellaisen tunnistan. Nimestä päätellen ei mikään ihan tavallisen näköinen lintu. Itse pidän eniten ihan tavallisista linnuista, jotka ei keekoile sivulta sivulle eikä päästele fantastisia ääniä. Esim. varis on ihan hyvä ja varpunen menettelee, kunhan eivät ala vetämään mitään helvetin soidinta keskellä yötä! Unirauha pitää olla työssäkäyvillä ihmisillä!

Leave a Reply